Hyötykasvien viljely on palkitsevaa ja hauskaa. Kaikki kasvit tarvitsevat valoa, lämpöä, vettä ja ravinteita – kuitenkin kasvikohtaiset vaatimukset näiden perustarpeiden välillä vaihtelevat paljon. Muutamilla perusvinkeillä on helppo päästä alkuun viljelitpä sitten avomaalla, lavoilla, ruukuissa tai kasvihuoneessa.

Tomaatti
Tomaatille paras kasvupaikka on lämmin, aurinkoinen ja suojaisa. Kasvualustaksi sopii ravinteikas multasekoitus tai turve. Tomaatti vaatii paljon ravinteita ja vettä.

Istuta tomaatin taimet ulos vasta hallanvaaran mentyä ohi. Yleensä tämä on kesäkuussa. Kasvihuoneeseen tomaatit voi istuttaa jo aikaisemmin kun yölämpötilat pysyvät plussan puolella, mielellään vähintään +10 asteessa. Tomaatit kasvavat parhaiten kun lämpötila on yli +20 astetta. Hetkittäiset lämpötilavaihtelut eivät haittaa, mutta pitkään jatkunut viileys voi heikentää satoa. Pitkien kylmien jaksojen aikana onkin hyvä suojata taimet harsolla.

Lannoita tomaattia viikoittain koko kasvukauden. Vaihtoehtoisesti istutuksen yhteydessä voi tehdä varastolannoituksen, jolloin taimien väliin tehdään kuoppa jonne laitetaan muutama kourallinen lannoiterakeita.

Tomaattitaimet tarvitsevat tuen. Parhaiten tämä onnistuu kiertämällä tomaatin varsi narun ympärille sitä mukaan kun taimet kasvavat. Narun toinen pää laitetaan taimipaakun alle istutuksen yhteydessä ja toinen pää kiinnitetään kattoon tai muuhun tukirakenteeseen.

Erityisesti kasvihuoneviljelyssä on hyvä varmistaa tomaattien pölytys ravistamalla tomaatintaimia kevyesti varresta tai tukinarusta.

Poista tomaattitaimien varkaat koko kasvukauden ajan. Varkaat kasvavat tomaatin rungon ja lehtioksan väliin. Myös alimmat lehdet on hyvä poistaa kun taimet kasvavat isommiksi. Hyvä nyrkkisääntö on jättää 12-17 lehteä latvasta laskettuna. Myös vanhat tertut olisi hyvä poistaa, jotta kasvin energia siirtyy täysmääräisesti uusien terttujen kasvattamiseen.

Latvo, eli katkaise tomaatin latva, tomaatti elo-/syyskuussa, jotta tomaatin energia kohdistuu loppukaudesta raakileiden kypsyttämiseen pituuskasvun sijaan. Katkaise latva niin että ylimmä tertun yläpuolelle jää kaksi lehteä. Mikäli sato ei kerkeä kokonaan kypsyä kauden aikana, kerää vihreät tomaatit kypsymään sisälle.

Yrtit
Yrtit ovat lähes poikkeuksetta helppoja kasvatettavia. Yrttejä voi viljellä lähes millaisessa kasvualustassa eivätkä ne yleensä kaipaa erityistä hoitoa viihtyäkseen.  Yrteille riittää matalampikin kasvualusta: lavassa noin 20 cm syvyyttä riittää. Yrttejä viljellään myös paljon ruukuissa ja niitä voi hyvin kasvattaa sekaisin kesäkukkien kanssa. Persilja, rosmariini, laventeli ja timjami sopivat hyvin myös hiekkaviljelyyn. Yritit viihtyvät muutamaa poikkeusta luukuunottamatta (esim. lipstikka)  aurinkoisessa kasvupaikassa.

Basilika on yrteistä vaativin: se on kylmänarka, vaatii tasaisen kastelun sekä ravinteikkaan kasvualustan. Basilika ei viihdy tuulessa eikä sateessa. Toisin kuin muut yrtit basilikaa tulisi lannoittaa säännöllisesti parhaan sadon aikaansaamiseksi.

Kerää yrttisatoa mielellään ennen kukintaa, sillä silloin yrttien aromit ovat parhaimmillaan. Toki yrttejä voi käyttää myös kukinnankin jälkeen. Yrttien kukat ovat myös kauniita maljakossa.

Yrteistä monivuotisia ovat esimerkiksi timjami, rosmariini, salvia, laventeli, ruohosipuli, minttu, oregano, rakuuna, lipstikka ja sitruunamelissa. Monivuotiset yrtit talvehtivat yleensä hyvin lavalla, mutta talvisuojaus on hyväksi erityisen aroille lajeille kuten timjami ja salvia. Talvimärkyys voi haitata talvehtimista. Hiekan sekoittaminen kasvualustaan edesauttaa kasvualustan veden läpäisemistä ja näin talvehtimista.

Hyötykukat
Hyötykukilla on silmän ilon lisäksi tärkeä rooli puutarhassa: niitä voi syödä, ne karkoittavat tuhohyönteisiä, mutta houkuttavat arvokkaita pölyttäjiä.  Hyötykukat ovat helppoja kasvatettavia ja viihtyvät yrttien tavoin aurinkoisella kasvupaikalla. Niille riittää matala kasvualusta. Hyötykukkia kannattaa istuttaa muiden hyötykasvien sekaan runsaasti.

Salaatit
Salaatit kasvavat parhaiten kevyessä varjossa, ravinteikkaassa ja tasakosteassa maassa. Kuivassa kasvaneet salaatit maistuvat kitkeriltä. Salaatin lehdet maistuvat kitkerille myös kukinnan jälkeen, joten satoa tulisi kerätä ennen kukintaa. Kukintaa vauhdittavat aurinko ja lämpö.

Mansikat
Mansikat kasvavat parhaiten läpäisevässä, runsasmultaisessa ja hiekkaisessa kasvualustassa. Kasvualustaa voi parantaa esimerkiksi kompostimullalla. Kasvupaikan olisi hyvä olla aurinkoinen ja suojaisa.

Istuta taimet ennen kesäkuun puoltaväliä. Istuta harvaan, jotta taimet tuulettuvat harmaahomeen estämiseksi. Taimivälin olisi hyvä olla vähintään 40 cm ja rivivälin 80 cm. Kastele tasaisesti, mutta vältä lehtien, marjojen ja raakileiden kastelua. Avomaalla tai lavoilla viljeltäessä olisi hyvä käyttää katteita. Mansikat – erityisesti kuukausimansikka – tuottavat satoa pitkälle syksyyn.

Kurkut ja kurpitsat
Kurpitsat ja kurkut viihtyvät lämpimässä ja tuulelta suojatussa kasvupaikassa. Kasvualustan olisi hyvä olla ilmava, ravinteikas ja tasaisen kostea. Kurkut ja kurpitsat tarvitsevat paljon ravinteita kasvuunsa. Kasvualustaa voi hyvin parantaa esimerkiksi kompostilla tai palaneella hevosenlannalla.

Kurkut ja kurpitsat tarvitsevat lämpimän kasvualusta, joten kastele kurkkuja ja kurpitsoja mielellään lämpimällä säällä, sillä kylmällä kastelu voi viilentää kasvualustaa liiaksi. Nämä kasvit tarvitsevat myös paljon vettä. Tasainen kastelu onkin erityisen tärkeää kurkuille, sillä kuivassa kasvavien kurkkujen mausta tulee helposti kitkerä.

Kasvihuonekurkku on kylmänarka ja se tulisikin istuttaa lämmittämättömään kasvihuoneeseen kun yölämpötilat ovat vähintään +10 astetta. Kesäkurpitsa sietää kurkkukasveista parhaiten viileyttä. Kaikki kurkku- ja kurpitsakasvit viihtyvät hyvin harson alla kylminä jaksoina.

Kasvihuonekurkkua hoidetaan pitkälti kuten tomaattia: sivuversoja leikataan ja latva katkaistaan. Toisin kuin muut kurkut ja kurpitsat, kasvihuonekurkku tarvitsee tomaatin tavoin tuen.

Kasvihuonekurkku kannattaa poimia nuorena ja pinnaltaan hieman nystyräisenä, jolloin se on maukkaimmillaan. Kesäkurpitsan sato kerätään heinä-elokuussa kun kurpitsa on noin 20-senttiä. Talvi- ja myskikurpitsan sato kerätään myöhään syksyllä ennen pakkasia. Talvi- ja myskikurpitsat säilyvät kovan kuorensa ansiosta viileässä pitkään.

Chili, paprika ja munakoiso
Chilit, paprikat ja munakoisot vaativat pitkän kasvuajan, lämpimän, aurinkoisen ja suojaisan kasvupaikan. Ravinteikas multasekoitus toimii parhaana kasvualustana. Ravinteita nämä kasvit tarvitsevat, mutta eivät yhtä paljon kuin tomaatti. Chilit, paprikat ja munakoisot vaativat myös paljon vettä ja tasaista kastelua. Kasvavat parhaiten kun lämpötila on vähintään +20 astetta. Istuta ulos vasta hallanvaaran mentyä ohi ja käytä harsoa suojana viileinä jaksoina. Tue kasvustoa tarpeen mukaan.

Latva-artisokka
Latva-artisokka vaatii pitkän kasvuajan, lämpimän, suojaisan ja ravinteikkaan kasvupaikan. Kasvualustaa voi hyvin parantaa esimerkiksi kompostilla tai palaneella hevosenlannalla. Istuta latva-artisokka ulos vasta hallanvaaran mentyä ohi ja käytä harsoa suojana viileinä jaksoina. Latva-artisokan tasainen kastelu on tärkeää.

Ananaskirsikka ja tomatillo
Ananskirsikka ja tomatillo vaativat pitkän kasvuajan, lämpimän, suojaisan sekä ravinteikkaan kasvupaikan. Istuta ulos vasta hallanvaaran mentyä ohi ja käytä harsoa suojana viileinä jaksoina. Kastele säännöllisesti kuivina kausina. Tue kasvustoa tarpeen mukaan.

Pavut
Pensas- ja ruusupavut ovat kylmänarkoja ja pavut viihtyvätkin aurinkoisella ja tuulensuojaisella kasvupaikalla. Kastele säännöllisesti kuivina kausina. Tue kasvustoa tarpeen mukaan.

Papujen viljely parantaa kasvualustan ravinteita, sillä juurinystyröissä olevat bakteerit sitovat ilmasta typpeä kasvien käyttöön.

Pavut tulee aina keittää ennen syömistä, sillä ne sisältävät haitallista glykosidia.

Mangoldi
Mangoldi viihtyy syvässä ja tasakosteassa kasvualustassa. Kasvu on parasta noin +15-20 asteen lämmössä. Mangoldi ei ole kylmän arka ja satoa voi kerätä pitkälle syksyyn. Kastele kuivina kausina. Lannoita mangoldia varovasti, sillä liian runsas typpilannoitus nostaa nitraattipitoisuuden liian korkeaksi. Mangoldia viljellään yksivuotisena, mutta suotuisina talvina se saattaa talvehtia.

Pinaatti
Pinaatti viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä kasvualustassa. Pinaatti alkaa helposti kukkimaan lämpimässä, valoisassa ja kuivassa kasvualustassa – kukinnan myötä maku hieman kärsii. Kuitenkin uudenseelanninpinaatti  (lamopinaatti) on sopeutunut kuivaan ja kuumuuteen tavallista pinaattia paremmin. Uudenseelanninpinaatti kasvaa rehevästi ja siitä saakin runsaasti satoa. Lannoita pinaattia varovasti, sillä liian runsas typpilannoitus nostaa nitraattipitoisuuden liian korkeaksi. Pinaatti ei ole hallanarka, joten sen voi istuttaa ulos aikaisin keväällä – satoa saadaan ensimmäisiin halloihin saakka.

Viinisuolaheinä
Viinisuolaheinälle kelpaa hapan ja laihakin kasvualusta. Varjossa lehdistä tulee rapeat, mutta viinisuolaheinä menestyy hyvin myös aurinkoisella paikalla. Viinisuolaheinä on monivuotinen ja se talvehtii hyvin pohjoista Suomea myöten.